Ristiinasta Haaran torpan luomutilalta saat itsellesi marjoja joko itsepoimintana tai sovittaessa valmiiksi kerättynä. Valikoimissa muun muassa musta-, viher- ja punaherukka, pensasvadelma ja saskatoon (marjatuomipihlaja).
Tervetuloa poimimaan tai hakemaan talveksi marjoja! Myös kotiinkuljetus onnistuu erikseen sovittaessa.
Marjat yleensä
Marjat ovat osa ravitsemussuositusten mukaista, hyvinvointia ja terveyttä ylläpitävää ruokavaliota. Voimassa olevien ravintosuositusten mukaan juureksia, vihanneksia, marjoja ja hedelmiä tulisi nauttia vähintään 500 grammaa päivässä eli 5-6 annosta. Tästä määrästä marjoja ja hedelmiä tulisi olla noin puolet ja loput vihanneksia ja juureksia. Marjojen terveysvaikutukset ovat monipuoliset sekä ne antavat ruokavalioon väriä ja makuja. Ravitsemussuosituksissa korostetaan marjojen käytön tärkeyttä, koska niistä saadaan monipuolisesti kuitua, vitamiineja, kivennäisaineita sekä erilaisia polyfenoleja.
Polyfenolit ovat erilaisia kasvien, kuten marjojen, tuottamia aineenvaihduntatuotteita, joilla on monipuolisia vaikutuksia terveyden ylläpitämisessä ja sairauksien ehkäisyssä. Marjoissa tärkeimpiä polyfenoleja ovat flavonoidit, fenolihapot sekä tanniinit. Antosyaanit ovat marjoissa myös tärkeä polyfenoliryhmä. Ne antavat marjoille niiden punaisen, sinisen tai mustan värin. Antosyaaneja on hyvin paljon tummissa marjoissa, kuten aroniassa, mustaherukassa ja mustikassa. Marjojen antosyaanipitoisuuden voi arvioida niiden värin perusteella: mitä tummempi marja, sitä enemmän siinä on antosyaaneja.[1]
Mustaherukka
Mustaherukka (Ribes nigrum) eli toiselta nimeltään mustaviinimarja on puutarhamarjojen C-vitamiinipommi. Jo 50 grammaa riittää täyttämään päivittäisen C-vitamiinin tarpeen (aikuisilla 75 mg/vrk[2]). Mustaherukassa on enemmän solujen kasvua edistävää C-vitamiinia kuin esimerkiksi appelsiinissa.
Mustaherukassa on lisäksi paljon E-vitamiinia, jopa enemmän kuin mustikassa. Mustaherukassa on paljon lisäksi kuitua ja antosyaaneja. Mustaherukan vaikutuksia on tutkittu mm. verisuonten toimintaan, aterianjälkeisen sokeriaineenvaihdunnan säätelyyn, silmien terveyteen ja näyttöpäätetyöskentelyn aiheuttamiin vaivoihin.[3]
Mustaherukan siemenissä on gammalinoleenihappoa, joka on elimistölle tärkeä Omega-6-rasvahappo. Marjoissa on myös flavonoideja, jotka vahvistavat suonia.[4]
Mustaherukka soveltuu hyvin pakastamiseen. Pakastamalla mustaherukkaa kokonaisena tai valmistamalla siitä mehua, varmistaa talvellakin hyvän päivittäisen vitamiiniannoksen. Pakastettaessa herukan ravintoarvot säilyvät hyvin, joskin osa C-vitamiinista häviää.
Tällä hetkellä suurin osa marjantuotannostamme on mustaherukkaa. Lajikkeina ovat Mortti ja Öjebyn. Mustaherukan lisäksi meiltä löytyy myös puna- ja viherherukkaa.
Pensasvadelma
Vadelmaa voi sanoa runsaskuituiseksi, ja se sisältää myös c-vitamiinia. Molempien pitoisuudet ovat kuitenkin pienemmät kuin mustaherukalla. Vadelman tärkeimmät polyfenolit ovat antosyaanit ja ellagitanniinit.
Vadelma sopii hyvin pakastamiseen, ja kotimaisia vadelmia voi käyttää pakasteesta sellaisenaan ilman kuumentamista.
Saskatoon (marjatuomipihlaja)
Saskatoon-marjaa (Amelanchier alnifolia) on viljelty Suomessa jo parinkymmenen vuoden ajan, mutta silti se on vielä vieras suurelle yleisölle. Saskatoon on kotoisin Kanadasta ja sitä on kutsuttu myös intiaanimustikaksi. Pensas muistuttaakin jättimäistä mustikkaterttua. Myös ulkonäöllisesti marjasta tulee mieleen mustikka.
Saskatoonin maku on varsin mieto. Se sisältää paljon terveellisiä ainesosia kuten vitamiineja, rasvoja ja polyfenoleja. Saskatoon on hyvin kuitupitoinen marja. Vuonna 2010 Itä-Suomen yliopistossa valmistui laaja tutkimus marjan koostumuksesta. Terveysvaikutuksiltaan saskatoon on verrattavissa mustikkaan.[5]
Helpointa on aloittaa saskatooniin tutustuminen esimerkiksi lisäämällä sitä smoothien ainesosaksi taikka syömällä sitä rahkan tai jugurtin kanssa.
Leivonnassa saskatoon on hyvä marja koristeluun, sillä sen rakenne kestää paksun kuoren ansiosta.
Tyrni
Tyrni (Hippophaë rhamnoides). Tyrnin C-vitamiinipitoisuus on suurempi kuin mustaherukan. Myös kuitua siinä on hieman enemmän kuin mustaherukassa. Suuremmassa mitassa ns. superfoodina käyttöä ehkäiseekin ehkä marjan hieman happamahko maku, joka vaatii monelta totuttelua.
[1] Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014, https://www.evira.fi/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemussuositukset/aikuiset/ ja Törrönen, Riitta; Kirjallisuusselvitys: tutkimustietoa mansikan, vadelman, mustaherukan, mustikan ja puolukan terveysvaikutuksista, 2017, http://www.savogrow.fi/files/319/Tutkimustietoa_marjojen_terveysvaikutuksista_maaliskuu2017.pdf
[2] Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014, https://www.evira.fi/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemussuositukset/aikuiset/
[3] Törrönen; Kirjallisuusselvitys
[4] http://www.suomenluonto.fi/sisalto/artikkelit/mustaherukan-ravintoarvot-huippuluokkaa/
[5] https://yle.fi/uutiset/3-5647805
