Haaran torppa sijaitsee Etelä-Savossa lähellä Saimaata Ristiinassa, joka liittyi osaksi Mikkelin kaupunkia vuonna 2013. Haaran torpan luomutilan paikka on loistava, sillä se sijaitsee hyvien yhteyksien varrella. Mikkelin torille hurauttaa autolla noin 20 minuutissa (matkaa torille on tarkalleen 22 kilometriä) ja Ristiinan taajama eli kirkonkylä palveluineen sijaitsee vain hieman yli kilometrin päässä, sekin Saimaan rannalla. Noin 16 kilometriä pitkä Hietasentie, jonka varrella Haaran torpan luomutila on, yhdistää kaksi valtatietä toisiinsa. Luomutila sijaitsee kilometrin päässä Lappeenrantaan/Kouvolaan menevästä valtatiestä (VT13/15) ja Hietasentien toinen pää loppuu vitostiehen (VT5:een).
Luomutila jatkaa ekologista viljelyä
Kiinteistöasiakirjoista löytyy maininta Haaran tilasta jo ainakin isojakotoimituksessa vuodelta 1836. Haaran torpan luomutila on aikanaan ollut Brahenlinnan ratsutilan torppia. Torpparilla tarkoitettiin 1700–1800-luvulla ja vielä 1900-luvun alkupuolellakin vuokraviljelijää, joka oli vuokrannut viljeltäväkseen osan suuremmasta maatilasta. Tyypillisesti torpparit maksoivat torppansa vuokran maanomistajalleen tekemällä päivätöitä eli taksvärkkiä vuokranantajansa tilalla. Toisinaan vuokraa maksettiin myös torpan tuotteilla. Torppariaika loppui vuonna 1918 säädettyyn ns. torpparilakiin (135/1918, laki vuokra-alueiden lunastamisesta), joka oikeutti vuokratilalliset halutessaan lunastamaan tilansa itselleen. Lakia täydennettiin vuosina 1919 ja 1922. Torpparilain perusteella lunastettiin 1940-luvulle mennessä 45 000 tilaa itsenäisiksi.
Löytyneessä vuokrakirjassa torppariajalta (tai sen osasta) on maininta Haaran torpasta, jonka haltijana oli torppari Otto Heikkinen. Luomutilan nykyisen päärakennuksen alkuperäisen osan rakennusvuosi ei ole tarkalleen selvillä, mutta se on jotain vuosien 1910–1928 välillä. Tilalla on siten aikanaan todella sijainnut torppa.
Seuraavaksi Otto Heikkisen poika vaimoineen viljeli tilaa. Leski teki vuonna 1987 viljelemättömyyssitoumuksen, jonka jälkeen pellot olivat ns. paketissa. Leski myi tilan edeltäjillemme vuonna 1996, jolloin tilan jo osittain pusikoituneet pellot raivattiin ja ojitettiin jälleen viljelykuntoon. Koko edellisten omistajien kaudella 1997–2016 tilaa viljeltiin luonnonmukaisesti, josta 10 vuotta virallisesti Haaran luomutilan nimellä.
Meistä
Ostimme tilan alkuvuodesta 2016, jolloin toiminta alkoi Haaran torpan nimellä. Olemme jatkaneet edellisten omistajien jalanjäljissä, sillä keväästä 2017 peltomme ja marjamme ovat olleet virallisesti luomua.
Miten toisen sukupolven kaupunkilaiset sitten päätyivät maalle marjanviljelijöiksi? Oikeastaan ihan sattumalta. Meillä oli yhteinen haave talosta navettoineen maalla, mutta kuitenkin lähellä palveluja. Kuin vahingossa pääsimme tekemään kauppaa nykyisestä kodistamme ja siihen ikään kuin kaupanpäälle tulivat olemassa olevat marjakasvustot.
Totesimme, että olisi hullua olla jatkamatta työtä marjojen parissa. Lisäksi luomukin tuntui jo tilan historian kannalta järkevältä vaihtoehdolta. Tietotaito maanviljelystä ja luomusta oli alussa lähes nollassa, mutta pikku hiljaa opiskelemme asiaa ja osaaminen kehittyy. Tänään osaamisemme on jo paljon parempi kuin vaikka ostaessamme tilan vuonna 2016.
Puhtaat marjat ja hyvin hoidettu maa ovat asioita, joihin haluamme panostaa.